Tiimivalmennusten aika on tulossa takaisin, mutta näkökulma voi olla erilainen kuin ennen. 2020-luvun alkupuoli on kulunut ilmasto- ja energiakriisin, pandemian ja sitä seuranneen etätyöhön siirtymisen, erilaisten sopeutustoimien ja monen organisaation kohdalla jopa selviytymistarinoiden merkeissä.
Ilmassa on kuitenkin merkkejä siitä, että organisaatioiden tilanne on jollakin tavalla stabilisoitumassa ja talouden kasvu käynnistymässä. Tämä on siis oikea hetki kääntää katse siihen, miten oman organisaation tiimit toimivat ja miten niiden kehittäminen voi tuoda lisäarvoa organisaatiolle silloin, kun kasvu alkaa.
Organisaatiot ovat urakalla päivittäneet rakenteitaan. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että porukka on pienentynyt, mutta tavoitteet eivät. Näin ollen tiimeiltä odotetaan entistä enemmän:
- vastuullista ja nopeaa päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä,
- laaja-alaista yhteistyötä muiden avainhenkilöiden ja -sidosryhmien kanssa sekä
- jatkuvaa uuden oppimista ja mukautumista muuttuviin tilanteisiin.
Uudenlainen työn arki edellyttää uudenlaista asennoitumista ja toimintaa myös tiimityössä. Jotta tiimi alkaa tuottamaan parasta tulosta, sen kehittämiseen kannattaa panostaa mieluummin ennakoivasti kuin liian myöhään.
Tiimivalmennus on erinomaisen hyvä valinta silloin, kun tiimiä halutaan kehittää sen omista tarpeista lähtien. Tiimivalmennuksessa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mikä on meidän tiimimme rooli ja tehtävä organisaatiomme kokonaiskuvassa? Mitä meidän pitää saada aikaan?
- Mitkä ovat meille tutut toimintatavat? Ovatko ne edelleen oikeita ja tarkoituksenmukaisia suhteessa aikaansaamisen tavoitetilaan?
- Kenen kanssa teemme työtä? Miten rakennamme yhteistyötä tärkeiden avainhenkilöiden ja sidosryhmien kanssa?
- Mikä on meidän tapamme rakentaa ja ylläpitää luottamusta tässä tiimissä? Entä muiden avainhenkilöiden ja sidosryhmien kanssa?
- Mitä osaamista meillä on? Mitä osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän?
- Minkälainen vuorovaikutus tukee tekemistämme parhaiten? Mitä se edellyttää meiltä itseltämme?
- Miten teemme päätöksiä? Osallistammeko ja osallistummeko riittävästi päätöksentekoon?
- Missä olemme jo hyviä? Mistä emme halua luopua? Mistä meidän taas on osattava luopua? Missä voimme edelleen kehittyä?
Tavoitteena tiimivalmennuksessa on pysähtyä yhdessä tärkeiden asioiden äärelle, tunnistaa tulevaisuuden tahtotila, analysoida nykytila suhteessa siihen ja oppia sekä edistää yhdessä jotakin sellaista, joka mahdollistaa tiimin onnistumisen myös tulevaisuudessa.
Minkälaisissa tilanteissa tiimivalmennuksesta on eniten hyötyä?
- ”Meidän tiimimme toimii muuten ihan hyvin, mutta päämäärä ja suunta ovat välillä hukassa.”
- Voi tarkoittaa tiimiä, jonka jäsenet tuntevat toisensa ja jonka arjessa vallitsee lähtökohtaisesti hyvä henki, mutta tarkemmin kysyttäessä kukaan ei oikein osaa sanoittaa sitä, mikä on juuri tämän tiimin rooli ja merkitys organisaation strategiassa. Pahimmillaan pinnan alla voi olla vaikea sanoittaa jopa sitä, mikä on yksilön oma rooli ja merkitys tiimikontekstissa.
- ”Kaikki viimeaikaiset muutokset ovat kuormittaneet tiimiämme ja yhteytemme on katkennut.”
- Voi tarkoittaa tiimiä, joka on hajotettu ja rakennettu osittain tai kokonaan uudelleen esim. muutosneuvotteluiden tai organisaatiouudistuksen jäljiltä ja jossa on paljon epäselvyyttä rooleista ja vastuista, liikaa kuormitusta ja liian vähän keskinäistä luottamusta.
- ”Tiimi on uusi ja tuntuu, että se on kasvanut liiankin nopeasti.”
- Voi tarkoittaa tiimiä, joka näennäisesti toimii, mutta jossa ei ole ollut aikaa rakentaa luottamusta, yhteisiä pelisääntöjä ja yhteisesti hyväksyttyä identiteettiä. Pahimmillaan voi olla niin, että työskentely on ”perhostelua”, kun jaettu fokus ja fiksut, yhdessä sovitut, pelisäännöt ja toimintatavat puuttuvat.
- ”Tiimissämme tarvitaan rohkeampaa vastuunottoa ja rakentavampaa keskustelukulttuuria.”
- Voi tarkoittaa tiimiä, jonka tekemiseen kohdistuu paljon odotuksia ja jonka tavoitteet ovat kovat, mutta keskustelu on epäsuoraa ja välttelevää etenkin vaikeiksi koettujen asioiden osalta. Pahimmillaan voi olla niin, että kukaan ei ota vastuuta kokonaisuudesta, vaan tiimin jäsenet keskittyvät vain omaan aikaansaamiseensa.
Tulevaisuuden tiimivalmennus ei ole ”kaikkea kaikille -koulutusta” vaan fokusoitua, fiksua ja vastuuttavaa. Ylipäätään toiminnan kehittämisessä kannattaa unohtaa perinteiset päivän teoriapläjäykset ja keskittyä lyhyempiin mutta säännöllisesti toistuviin työpajatyylisiin tilaisuuksiin, jotka eivät perustu kalvosulkeisiin vaan yhdessä keskusteluun, uuden ideointiin, ideoiden konkretisointiin, omistajuuden ottamiseen sekä sovittujen asioiden aitoon arkeen soveltamiseen. Näin tiimityöstä tulee sisäisesti vahvaa ja ulkoisesti vaikuttavaa, jolloin myös sen aikaansaamista ja onnistumisia voidaan todentaa helpommin.
Tiimivalmennuksen hyödyt eivät ole myöskään mitään ”kukkahattutätiasioita”. Eri tutkimukset ja kokemukset osoittavat, että tiimit, joissa vallitsee hyvä luottamus (psykologinen turvallisuus/rohkeus) ja jotka analysoivat omaa toimintaansa ja kehittävät sitä havaintojensa pohjalta, tekevät nopeammin parempia päätöksiä, kestävät paremmin muutoksia, kokevat enemmän oman työn merkityksellisyyttä ja ovat kaiken kaikkiaan tuottavampia.
Eivätkö nämä ole juuri niitä asioita, joita organisaatiot perään kuuluttavat kipeästi juuri nyt?
Kirjoittajana toimii sydämenpalolla organisaatioiden kehittämiseen omistautunut Soile Brushane, yksi kehittämisyhtiö Tresentio Oy:n ylpeistä tekijöistä/omistajista (www.tresentio.fi).
